Hammasalalla tapahtuu
Vierailimme Saksan Kölnissä IDS-messuilla (International Dental Show 25-29.3.2025). Messut järjestetään joka toinen vuosi. Ne ovat maailman isoimmat hammasalan messut ja myös iso myyntitapahtuma. Siksi siellä julkaistaan tyypillisesti paljon laite- ja materiaaliuutuuksia. Messualue koostuu useasta eri rakennuksesta, joten vierailun toteuttaminen oli suunniteltava tarkkaan ennen itse messuvierailua. Nähtävää olisi ollut valtavasti, mutta keskityimme hammasteknisiin 3D-tulostimiin.
Hammaslääketieteessä tapahtuu paljon 3D-tulostuksen saralla. Uusia tulostimia sekä materiaaleja julkaistaan lähes kuukausittain. Tällä hetkellä pyritään ottamaan hammastekniseen käyttöön laajemmin eri 3D-tulostustekniikoita. Messuiltakin löytyi uusia filamentti- ja multijet-tulostimia, sekä alallamme perinteisesti käytössä olevia allaspolymerisaatiotekniikkaa hyödyntäviä tulostimia.
Filamenttitulostimien tarkkuutta on saatu paranneltua niin, että niillä voi jo tulostaa potilaskäyttöön tarkoitettuja kappaleita, kuten kruunuja, siltoja ja irtoproteeseja, eli yksilöllisiä lääkinnällisiä laitteita. Lisäksi tulostuskerrosten tarttuvuutta toisiinsa on pystytty parantamaan. Tämän takia kappaleiden pitäisi kestää myös potilaskäytössä. Aikaisemmin filamenttitulostimilla on voinut tulostaa vain hammasmalleja, joiden päälle varsinainen työ rakennetaan.
Multijet-tulostimia on ollut markkinoilla jo pitkään. Pääasiallisesti niitä on tuottanut vain yksi yritys, polyjet -tekniikkaa hyödyntävä Stratasys. Nyt on tulossa haastajia. IDS-messuilla nähtiin muutamia uusia multijet-tulostimia. Niissä tulostusalustat olivat isoja. Tulostusalustan koko tekee tulostimesta tyypillisesti ison ja usein myös kalliin laitteen. Suomessa hammaslaboratoriot ovat suurimmaksi osaksi pieniä. Tämä estää kalliit hankinnat, koska pienissä hammaslaboratorioissa kalliin hankintahinnan kuoleentuminen vie paljon aikaa. Toivottavasti pienempiä multijet-tulostimia tulee markkinoille, vaikka niitä ei vielä IDS-messuilla nähty. Multijet-tulostimien suurin etu on, että niillä voi yhdellä tulostuskerralla tulostaa kokonaisen proteesin hampaineen päivineen. Eli ei tarvitse huolehtia sidostuvuudesta, ja hampaisiin saadaan luonnollista liukuväritystä.
Allasvalopolymerisaatiotekniikkaa hyväksi käyttävä tulostin oli edelleen suosituin hammaslaboratorioille tarjottava tulostintyyppi. Näiden laitteiden tulostusalustan kokoa on saatu kasvatettua tarkkuuden kärsimättä. Uutuuksia löytyi messuilta paljon erilaisia ja eri kokoisia. Esim. Plandent julkaisi uuden Creo C5-tulostimen.
Paljon nähtiin myös uusia 3D-tulostusmateriaaleja. Isoin tarve on ollut uusissa proteesien pohjalevymateriaaleissa, joiden kemia vastaa vanhoja manuaalisesti käytettäviä materiaaleja. Tähän mennessä 3D-tulostetut pohjalevyt eivät ole olleet kovin kestäviä ja niitä ei ole pystynyt korjaaman perinteisillä materiaaleilla. Perinteisesti manuaalisesti PMMA:sta valmistetun proteesin on voinut korjata tai pohjata helposti laboratoriossa kylmäakryylillä. 3D-tulostetusta proteesista ei voi nähdä päälle päin, voiko sen korjata perinteisin menetelmin. Onneksi kuitenkin tarjolla oli useampia 3D-tulostettavia proteesinpohjalevymateriaaleja, joita voi korjata ja kestävyyskin on huomattavasti parempi, PMMA:ta vastaava.
Kun käydään isoilla kansainvälisillä messuilla, niin kaikilla siellä esitellyillä materiaaleille tai laitteilla ei ole vielä myyntilupaa Suomessa. On kuitenkin hyvä tietää mihin suuntaan laite- ja materiaalikehitys menee ja mitä mahdollisuuksia tulevaisuus tuo tulleessaan. Tämä luo mahdollisuuksia esimerkiksi tuleville kehittämishankkeille.
Artikkelin kirjoittajat Noora Laiho ja Pasi Alander toimivat asiantuntijoina Turun ammattikorkeakoulun Suun terveyden tutkimusryhmässä.
